{"id":66338,"date":"2026-01-17T08:24:43","date_gmt":"2026-01-17T07:24:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/?p=66338"},"modified":"2026-02-03T04:23:21","modified_gmt":"2026-02-03T03:23:21","slug":"mitae-neuroplastisuus-todella-tarkoittaa-parkinsonin-taudissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/was-bedeutet-neuroplastizitaet-bei-parkinson-wirklich\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 neuroplastisuus todella tarkoittaa Parkinsonin taudissa?"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 neuroplastisuus todella tarkoittaa Parkinsonin taudissa?<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t


Johdanto<\/strong><\/p>

Parkinsonin taudin yhteydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein termi\u00e4 neuroplastisuus. Sill\u00e4 tarkoitetaan aivojen kyky\u00e4 sopeutua ja muodostaa uusia yhteyksi\u00e4. Monet sairastuneet kysyv\u00e4t itselt\u00e4\u00e4n, onko oppiminen edelleen mahdollista Parkinsonin taudista huolimatta. Vastaus on kyll\u00e4 - neuroplastisuutta esiintyy my\u00f6s Parkinsonin taudissa, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 edellytyksi\u00e4.<\/p>

Mit\u00e4 on neuroplastisuus?<\/strong><\/p>

Neuroplastisuus kuvaa aivojen kyky\u00e4,<\/p>

  • hermosoluyhteydet,<\/li>
  • rakentaa uusia verkostoja,<\/li>
  • joidenkin toimintojen uudelleenorganisointi.<\/li><\/ul>

    T\u00e4m\u00e4 kyky kest\u00e4\u00e4 koko elini\u00e4n, mutta se voi rajoittua neurologisissa sairauksissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

    Neuroplastisuus Parkinsonin taudissa<\/strong><\/p>

    Parkinsonin tauti johtaa dopaminergisten hermosolujen h\u00e4vi\u00e4miseen. Dopamiini on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 liikkeiden hallinnan ja motorisen oppimisen kannalta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena liikkeet muuttuvat v\u00e4hemm\u00e4n automaattisiksi ja oppimisprosessit hidastuvat.
    T\u00e4rke\u00e4\u00e4: Oppimiskyky ei ole menetetty, mutta se vaatii kohdennettuja \u00e4rsykkeit\u00e4.<\/p>

    Miksi pelkk\u00e4 liikunta ei useinkaan riit\u00e4<\/strong><\/p>

    S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se ei useinkaan riit\u00e4. Yhdenmukaiset toistot tai passiivinen harjoittelu eiv\u00e4t yleens\u00e4 tuota riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oppimis\u00e4rsykett\u00e4.<\/p>

    Miten kohdennettu koulutus voi auttaa<\/strong><\/p>

    Teht\u00e4v\u00e4keskeinen, monipuolinen harjoittelu voi edist\u00e4\u00e4 neuroplastisia prosesseja. N\u00e4m\u00e4 ovat erityisen tehokkaita:<\/p>

    • Koordinaatio- ja tasapainoharjoittelu<\/li>
    • Liikkeen tietoinen suorittaminen<\/li>
    • R\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt vaatimukset<\/li><\/ul>

      Ratkaisevaa on koulutuksen laatu, ei sen kesto.<\/p>

      P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/strong><\/p>

      Neuroplastisuus on mahdollista my\u00f6s Parkinsonin taudissa, mutta ei automaattisesti.Kohdennettu, strukturoitu harjoittelu on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aivojen oppimisprosessien tukemiseksi. Esimerkiksi GIGER\u00ae MD\u00ae -terapian avulla.<\/p>

      Kirjoittaja: Combo AG, GIGER\u00ae MD\u00ae -terapian valmistaja ja jakelija.<\/strong>\u2028
      L\u00e4\u00e4ketieteellinen huomautus: T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tarkoitettu vain tiedoksi, eik\u00e4 se korvaa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin neuvoja.Viimeisin p\u00e4ivitys: 2026<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Was bedeutet Neuroplastizit\u00e4t bei Parkinson wirklich? Einleitung Der Begriff Neuroplastizit\u00e4t wird bei Parkinson h\u00e4ufig verwendet. Gemeint ist die F\u00e4higkeit des Gehirns, sich anzupassen und neue Verbindungen zu bilden. Viele Betroffene fragen sich, ob Lernen trotz Parkinson noch m\u00f6glich ist. Die Antwort lautet: Ja \u2013 Neuroplastizit\u00e4t ist auch bei Parkinson vorhanden, ben\u00f6tigt jedoch gezielte Voraussetzungen. Was […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":66344,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[7353,7352],"tags":[],"class_list":["post-66338","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","category-parkinson"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66338"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66338\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66688,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66338\/revisions\/66688"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66338"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66338"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}