{"id":66350,"date":"2026-01-17T08:52:02","date_gmt":"2026-01-17T07:52:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/?p=66350"},"modified":"2026-02-03T04:23:04","modified_gmt":"2026-02-03T03:23:04","slug":"voidaanko-taudin-kulkua-hidastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/kann-man-den-verlauf-der-erkrankung-verlangsamen\/","title":{"rendered":"Voidaanko taudin etenemist\u00e4 hidastaa?"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Voidaanko taudin etenemist\u00e4 hidastaa?<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t


Johdanto<\/strong><\/p>

Yksi Parkinsonin tautia sairastavien ja heid\u00e4n omaistensa useimmin esitt\u00e4mist\u00e4 kysymyksist\u00e4 on:\u201eVoidaanko taudin etenemist\u00e4 hidastaa?\u201c \"Voidaanko taudin etenemist\u00e4 hidastaa?\"<\/strong><\/p>

Parkinsonin tautiin ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 parannuskeinoa. L\u00e4\u00e4ketieteelliset havainnot osoittavat kuitenkin, ett\u00e4 tietyt terapeuttiset l\u00e4hestymistavat voivat auttaa toiminnallinen kehitys<\/strong> voi vaikuttaa my\u00f6nteisesti tautiin.<\/p>

Prosessin aikana Kohdennettu liikkuminen, motorinen oppiminen ja yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity harjoittelu<\/strong> ovat keskeisess\u00e4 asemassa, sill\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s erikoistuneissa terapiamuodoissa, kuten GIGER\u00ae MD\u00ae-terapiassa.<\/p>

\u00a0<\/div><\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mit\u00e4 \u201ehidastaa etenemist\u00e4\u201c oikeastaan tarkoittaa?<\/strong><\/p>

Kun puhumme Parkinsonin taudin etenemisest\u00e4, emme puhu itse taudin pys\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, vaan siit\u00e4:<\/p>

  • liikkuvuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n,<\/li>
  • toimintarajoitteiden viiv\u00e4styminen,<\/li>
  • enemm\u00e4n turvallisuutta ja itsen\u00e4isyytt\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/li><\/ul>


    Taudin kulku vaihtelee suuresti henkil\u00f6itt\u00e4in. Ratkaisevaa on se, miten varhaisessa vaiheessa ja miten konkreettisesti tukitoimia toteutetaan.<\/p>


    Mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat Parkinsonin taudin kulkuun?<\/strong><\/p>

    Parkinsonin taudin kulkuun vaikuttavat muun muassa seuraavat tekij\u00e4t<\/p>

    • taudin puhkeaminen ja tyyppi,<\/li>
    • geneettiset ja biologiset tekij\u00e4t,<\/li>
    • l\u00e4\u00e4kehoito,<\/li>
    • Aktiivisuustaso ja liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen.

      <\/li><\/ul>

      Vaikka biologisiin tekij\u00f6ihin ei voida vaikuttaa, erityisesti kohdennetulla liikuntaterapialla voidaan vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>

      \u00a0
      Mik\u00e4 rooli liikkeell\u00e4 on?<\/strong><\/p>

      Liikunta on nyky\u00e4\u00e4n tunnustettu keskeiseksi osatekij\u00e4ksi Parkinsonin taudin hoidossa. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen, j\u00e4sennelty liikunta:<\/p>

      • liikkuvuutta pidemp\u00e4\u00e4n,<\/li>
      • Arkip\u00e4iv\u00e4n toiminnot vakiintuneet,<\/li>
      • voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaatumisriski\u00e4.

        <\/li><\/ul>

        Kaikki liikkeet eiv\u00e4t ole yht\u00e4 tehokkaita. Ratkaisevaa on, onko liike Kohdennettu, tietoinen ja oppimiskeskeinen<\/strong> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>


        Miksi kohdennettu harjoittelu on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin puhdas aktiivisuus<\/strong><\/p>

        K\u00e4velyt tai yleinen aktiivisuus ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t useinkaan riit\u00e4 pysyvien toiminnallisten parannusten aikaansaamiseksi.
        Nykyaikaiset terapeuttiset l\u00e4hestymistavat - kuten GIGER\u00ae MD\u00ae-terapia - perustuvat siis seuraaviin:<\/p>

        • aktiiviset, tietoisesti ohjatut liikesarjat,<\/li>
        • monimutkaiset koordinointi- ja tasapainovaatimukset,<\/li>
        • rytmiset ja strukturoidut liikemallit,<\/li>
        • yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt harjoitus\u00e4rsykkeet.<\/li>
        • \u00a0<\/li><\/ul>

          Tavoitteena on erityisesti haastaa hermostoa ja vakauttaa toimintakyky mahdollisimman pitk\u00e4ksi aikaa.
          \u00a0<\/p>

          Yhteys neuroplastisuuteen<\/p>

          Parkinsonin taudista huolimatta aivot kykenev\u00e4t oppimaan. T\u00e4t\u00e4 sopeutumiskyky\u00e4 kutsutaan neuroplastisuudeksi.
          GIGER\u00ae MD\u00ae -terapian kaltaiset terapiamuodot hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 periaatetta seuraavasti:
          k\u00e4sitell\u00e4 useita aisti- ja liikej\u00e4rjestelmi\u00e4 samanaikaisesti,
          yhdist\u00e4\u00e4 koordinoivia ja rytmisi\u00e4 liikkeit\u00e4,
          edist\u00e4\u00e4 aktiivisesti motorista oppimista.
          Neuroplastisuus ei tarkoita parannuskeinoa, vaan olemassa olevien hermosoluresurssien parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>

          \u00a0
          Miss\u00e4 ovat rajat?<\/strong><\/p>

          Niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin kohdennettu liikuntaterapia onkin, se ei korvaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 hoitoa.Parkinsonin tauti on edelleen etenev\u00e4 neurologinen sairaus.
          Tavoitteena ei siis ole parantaminen vaan<\/p>

          • hidastaa toiminnallista hajoamista,<\/li>
          • el\u00e4m\u00e4nlaatua mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n,<\/li>
          • edist\u00e4\u00e4 turvallisuutta ja itsen\u00e4isyytt\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/li><\/ul>

            GIGER\u00ae MD\u00ae -terapian kaltaiset hoitomuodot olisi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4, tukevana toimenpiteen\u00e4.<\/p>

            \u00a0
            P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/strong><\/p>

            Parkinsonin tautia ei voi parantaa. Parkinsonpotilaat voivat kuitenkin aktiivisesti vaikuttaa my\u00f6nteisesti sairauden toiminnalliseen kulkuun.
            S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen, kohdennettu liikunta - erityisesti strukturoidut terapiamuodot, kuten GIGER\u00ae MD\u00ae-terapia - voivat auttaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n liikkuvuuden, koordinaation ja arjen turvallisuuden pidemp\u00e4\u00e4n.
            \u00a0<\/p>


            Kirjoittaja: Combo AG, GIGER\u00ae MD\u00ae -terapian valmistaja ja jakelija.
            <\/strong>L\u00e4\u00e4ketieteellinen huomautus: T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tarkoitettu vain tiedoksi, eik\u00e4 se korvaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 neuvontaa tai hoitoa.Viimeisin p\u00e4ivitys: 2026<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

            Kann man den Verlauf der Erkrankung verlangsamen? Einleitung Eine der h\u00e4ufigsten Fragen von Menschen mit Parkinson und ihren Angeh\u00f6rigen lautet:\u2028\u201eKann man den Verlauf der Erkrankung verlangsamen?\u201c Parkinson ist derzeit nicht heilbar. Dennoch zeigen medizinische Erkenntnisse, dass bestimmte therapeutische Ans\u00e4tze den funktionellen Verlauf der Erkrankung positiv beeinflussen k\u00f6nnen. Dabei spielen gezielte Bewegung, motorisches Lernen und individuell […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":66354,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[7353,7352],"tags":[],"class_list":["post-66350","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","category-parkinson"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66350"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66685,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66350\/revisions\/66685"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66354"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.parkinson-hotline.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}